Blogi
Niko Laamanen
26.2.2019
Älyrahan määritelmä


Älyraha = intelligent money (raha, joka on älykäs itsessään)

Älykäs raha = smart money (älykkäiden ihmisten raha, investointitermi)


Lisää termistöä sekä tarkempi määritelmä artikkelin lopussa.

Analogiat ovat usein avuksi kuvailtaessa uusia, ennennäkemättömiä ja -kokemattomia asioita. Aloitan siis analogialla hyvin tunnetusta teknologisesta läpimurrosta, internetistä.

Tiedon internet

Samaan tapaan kuin vuonna 1994 teknologinen evoluutio on jälleen ottamassa suuren harppauksen. Tuolloin julkaistiin Netscape -selain, joka raivasi tien internetin massamarkkinoille. Tuota ennen internet oli vain harvojen nörttien harrastelua.

90-luvulla ei ollut Googlea, vaan hakukoneena toimi Altavista. Kuka muistaa? Minä muistan. Muistan elävästi, kun kirjoitin ensimmäisen hakusanan Altavistan hakukenttään, ja maailma aukeni. Sillä hetkellä minulle oli päivänselvää, että kaikki tieto tulevaisuudessa menee internetiin.

Kommunikaation internet

Toinen herätys tapahtui 1996, kun tutustuin chat-huoneisiin. Viimeistään kun sovin chat-huoneessa ensimmäisen “oikean” elämän, lihatilan tapaamisen, ymmärsin päivittäisen kommunikaation siirtyvän internetiin, ainakin suurimmaksi osaksi.

Skype lanseerattiin lankapuhelinaikaan, jolloin musiikkitiedoston lataaminen kesti tunnin ja sitä varten piti varata kodin ainoa puhelinlinja. Ei siis ihme, ettei suurin osa ihmisistä nähnyt internetin tarjoamaa potentiaalia sen varhaisissa kehitysvaiheissa.

Puuttuva pala digitalisaation graalin maljasta

Nyt eletään vuotta 2019, ja totta tosiaan, lähes kaikki informaatio ja kommunikaatio on netissä, protokollien varassa, automaattisesti, vapaasti saatavilla kaikille. Ainakin jos sattuu asumaan sellaisessa maassa, joka arvostaa sensuurivapautta.

Vaikka kommunikaation ja tiedon valtatiet olivat internetin kahden ensimmäisen kehitysloikan myötä auki, yksi tärkeä lupaus oli vielä lunastamatta, nimittäin digitaalinen raha.

Arvon internet

Ennen Satoshi Nakamoton vuonna 2008 julkaisemaa esitystä työntodistuksella (proof-of-work) varmistetusta elektronisesta rahasta, sähköiset rahat olivat riippuvaisia luotetusta kolmannesta osapuolesta eli kirjanpitäjästä, joka estää saman rahan kuluttamisen kahteen kertaan. Satoshin keksintö ratkaisi ongelman mullistavalla tavalla luottaen hajautettuun tilikirjaan, jonka varmistaminen on kaikkien käyttäjien yhteisellä vastuulla.

Internetin maailmanvalloituksen kolmas loikka on siis viimeinkin pitkällisen kehitystyön jälkeen käsillä. Meillä on nyt työkalu, jolla voimme viedä rahan ja arvon internetiin. Se työkalu on älyraha.

Mitä on älyraha?

Älyraha mahdollistaa rahan ja arvon säästämisen ja siirtämisen henkilöltä toiselle ilman kolmansien osapuolten antamaa lupaa (pankit, välityspalvelut). Älyrahaa ei myöskään ole mahdollista takavarikoida ilman sen haltijan suostumusta toisin kuin keskuspankkirahaa tai jopa kultaa. Tämä varmistetaan matematiikkaan perustuvien tietokoneohjelmien, hajautetun lohkoketjun sekä henkilökohtaisten avainten hallinnan avulla.

Älyrahajärjestelmää kutsutaan usein luottamuksettomaksi, koska se ei vaadi luottamusta kolmansiin osapuoliin, mutta oikeasti luottamus on vain siirtynyt avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Tämä tarkoittaa, että vaikka ei tietäisi ohjelmoinnista juuri mitään, voi luottaa siihen, että maailmassa on riittävästi älykkäitä ja hyviä ihmisiä, jotka jatkuvasti käyvät koodia läpi ja varmistavat, ettei siinä ole virheitä tai haittaohjelmia. Hyvä esimerkki järjestelmästä, joka toimii tällä periaatteella, on Wikipedia. Käyttöjärjestelmistä Linux toimii avoimen lähdekoodin periaatteella.

Kuinka monesti olette törmänneet virheelliseen informaatioon Wikipediassa, vaikka sitä ylläpitää vapaaehtoisvoimin toimiva yhteisö? Ja kuinka moni tietää miten TCP/IP -protokolla toimii vaikka käyttää sitä päivittäin avatessaan älypuhelimen selaimen?

Mihin älyrahaa tarvitaan?

Älyraha on parempi vaihtoehto keskuspankkirahalle, eli FIATille (EUR, USD, YEN jne.), joissa arvon takaa liikkeelle laskeva taho, eli keskuspankki. Arvo perustuu siis lupaukseen, joka voidaan pettää. Näin on käynyt esim. tuoreeltaan Venezuelassa, jossa on käynnissä hyperinflaatio. Tämä tarkoittaa, että rahaa on laskettu liikkeelle liikaa, jolloin jo liikkeellä olevan rahan arvo laskee dramaattisesti ja nopeasti. Kaikki FIAT-rahat ovat alttiita hyperinflaatiolle.

FIAT-raha kärsii normaalitilanteessakin jatkuvasta inflaatiosta, mikä tarkoittaa, että joka vuosi samalla rahalla saa vähemmän. Esimerkiksi USA:n dollarin ostovoima on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi: Kun Big Macin sai 70-luvulla puolella taalalla, maksaa se nyt n. 4,50$, eli arvon laskua on tullut lähes 90 %.

Älyrahan arvo perustuu puhtaasti kysyntään ja tarjontaan. Sen arvon takaavat sinä, minä ja muut käyttäjät.

Älyraha on kuin peli, jossa on kolme pelaajaa: käyttäjät, kehittäjät ja louhijat. Kaikki pelaajat tukevat toisiaan ja hyötyvät älyrahasta luoden sille jatkuvuutta ja kestävyyttä. Älyraha on muuttamaton, mutta kehittyy Älyrahan arvoa ei siis takaa kukaan. Tämä on älyrahan tärkein ominaisuus ja varmistaa sen, ettei yksikään taho voi estää sitä toimimasta. Älyrahaa ei myöskään ole mahdollista takavarikoida ilman sen haltijan suostumusta toisin kuin keskuspankkirahaa tai jopa kultaa.

Älyrahaa lasketaan liikkeelle rajallinen määrä, jonka jälkeen uutta rahaa ei enää synny. Älyrahan liikkeellelasku on matemaattisesti lukittu, avoin ja kaikille tiedossa.

Nämä älyrahan ominaisuudet ovat muuttamattomia ja ne on kirjattu älyrahan lähdekoodiin kehittäjäyhteisön saavuttaman yhteisymmärryksen tuloksena. Älyrahan koodiin voidaan tehdä lisäyksiä ja parannuksia.

Miten älyrahaa luodaan?

Louhijat vastaavat verkon turvallisuudesta ja kuluttavat laskentatehoa eli sähköä varmistaakseen älyrahasiirrot kirjaten ne yhteiseen tilikirjaan (lohkoketju) ja saavat tästä palkkioksi uutta älyrahaa. Näin älyrahaa lasketaan liikkeelle.

Täyskäyttäjät vahvistavat yhteisen tilikirjan käyttämällä koko yhteisen tilikirjan tiedot sisältävää ohjelmaa ja osallistuvat näin sen varmistamiseen.

Kuka kehittää älyrahaa?

Kuka vain voi kirjoittaa älyrahan koodia ja lähettää sen yhteisön tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Käytännössä tämä vaatii jonkin verran ymmärrystä ohjelmoinnista. Toisaalta älyrahassa on paljon muitakin tärkeitä kehitettäviä asioita, kuten peliteoria. Mietitään miksi joku tekisi jotain.

Peliteoria on älyrahan koossa pitävä voima

Älyrahalla ei ole keskitettyä tahoa, päättämässä sen kehityksestä, vaan päätöksenteko tapahtuu konsensuksella. Vaaditaan siis yhteisön enemmistön tuki, mikäli isompia muutoksia halutaan tehdä. Tästä johtuen älyrahan kehittäminen on hyvin hidasta, sillä jokainen muutos punnitaan ja testataan tarkasti ennen kuin se pääsee osaksi älyrahan koodia.

Koska olemme ihmisiä ja erimielisyyksiä tulee jatkuvasti, saattaa syntyä haarauma älyrahan koodissa. Kun osa yhteisöstä haluaa viedä kehitystä eri suuntaan ja päättää haarautua, syntyy uusi älyraha. Sillä on jaettu historia sen älyrahan kanssa, josta haarauma luotiin. Tämä on erittäin tärkeä prosessi ja takaa sen, ettei älyrahalle pääse syntymään yhtä dominoivaa voimaa, joka päättäisi sen kohtalosta. Näin saattaa tosin käydä uusille älyrahoille, joissa on yleensä tunnettu keulahahmo, kehitystiimi ja vahva oma visio siitä, mitä älyrahan tulisi olla.

Älyraha on ohjelmoitavaa rahaa

Yksi älyrahan suurista tulevaisuuden lupauksista on mahdollisuus ohjelmoida ns. älysopimuksia, jotka käyttävät älyrahaa polttoaineenaan. Esimerkiksi testamentin voisi luoda yksinkertaisimmillaan siten, että älyrahalompakossa olisi säännöllisin aikavälein käytävä kuittaamassa olevansa elossa ja kun kuittausta ei enää tule, varat vapautuisivat ennalta määriteltyyn älylompakkoon. Tämä esimerkki ei ole toki aukoton, mutta toimii yksinkertaistettuna esimerkkinä luottamuksettomasta, yksipuolisesta “sopimuksesta”.

Toinen esimerkki voisi olla ilman välikäsiä tapahtuva tavaran tai palvelun myynti. Tätä kutsutaan escrow-sopimukseksi, jossa molemmat osapuolet lukitsevat älysopimukseen tietyn määrän älyrahaa: myyjä pantin ja ostaja kauppahinnan + pantin. Älyrahat vapautetaan vasta, kun molemmat osapuolet ovat kuitanneet älylompakostaan, että kaupan ehdot on täytetty. Tässä yhteydessä voidaan antaa myös palautetta, joista koostuu ajan mittaan “luottamukseton luottamusprofiili.”

Kauppaa voi siis käydä täysin tuntemattomien kanssa ilman välikäsiä tulematta huijatuksi. Weconomy on tällainen, kehitteillä oleva älylompakkosovellus.

Älyraha ja tekoäly

Älyraha on oikeastaan oma elämänmuotonsa, eräänlainen tekoäly. Sillä on oma tahto elää ja levittäytyä mahdollisimman laajaan käyttöön sekä imeä itseensä sitä eniten hyödyttävät ja tukevat teknologiset innovaatiot. Lähin vertaus luonnosta olisi sienirihmastot, jotka ovat pisimpään maapallolla selvinnyt elämänmuoto.

Älyraha maksaa ihmisille omasta ylläpidostaan. Tulevaisuudessa se todennäköisesti maksaa myös muille tekoälymuodoille ja koneille.

Samaan tapaan kuin älysopimukset kehittyvät korvaamaan perinteiset sopimukset, kehittyy älyraha korvaamaan keskuspankkirahan.

Ihmisen kontrollissa oleva raha ei ole älyrahaa, se on älytöntä rahaa. Mikä on älytöntä rahaa? Älyrahaa määriteltäessä on hyvä ottaa huomioon, mitkä älyrahan kaltaiset järjestelmät eivät ole älyrahaa. Selvennetään siis hieman olennaisimpia käsitteitä.

Virtuaali- ja kryptovaluutat ovat perusluonteeltaan älyttömiä rahoja samaan tapaan kuin eurot. Näiden päälle voidaan toki rakentaa älysopimuksia ja monenlaisia, tehokkaita ja hyviäkin palveluja, mutta se ei tee niistä älyrahaa.

Esimerkkejä älyttömien rahojen käyttötarkoituksista ovat yritysten sisäisen toiminnan tehostaminen, pelien sisäinen raha, bonuspisteet ja digitaaliset arvopaperit.

Virtuaalivaluutta

Pitää sisällään pelirahat, bonuspisteet, digitaaliset FIAT-valuutat, tokenit, kryptovaluutat ja älyrahat. Termi kattaa siis kaikki digitaaliseen arvoon liittyvät säilytys- ja siirtomekanismit. Kaikki virtuaalivaluutat eivät silti ole kryptovaluuttoja saati älyrahoja.

Kryptovaluutta

Kyptovaluutta lisää virtuaalivaluuttaan kryptografisen (matemaattisen) varmennuksen käyttäen algoritmeja, joilla luodaan eritasoisia varmennus- ja suojausmekanismeja. Kryptovaluutat voivat silti olla keskitettyjä ja ihmisten kontrolloimia. Kaikki älyrahat ovat myös kryptovaluuttoja, mutta kaikki kryptovaluutat eivät ole älyrahoja.

Älyraha on jotain paljon suurempaa ja tärkeämpää. Se on itsessään älykästä. Tällä hetkellä tunnettuja älyrahoja Koska markkinoilla on jopa tuhansia virtuaali- ja kryptovaluuttoja sekä lisäksi useita erilaisia tokeneja, on tärkeää eritellä, mitkä markkinoilla olevista virtuaali- ja kryptovaluutoista täyttävät älyrahan perusvaatimukset. Listaa päivitetään tarpeen mukaan.

Edellä määritellyn mukaan älyrahoja ovat:

Bitcoin (BTC)

Litecoin (LTC)

Monero (XMR)

Termistöä

Raha = arvonsäilyttäjä, vaihdon väline, laskentayksikkö (kulta, bitcoin)

Valuutta (FIAT) = keskuspankkien liikkeelle laskema rahan korvike, jossa palvelumaksu järjestelmän ylläpitäjälle maksetaan inflaation muodossa (USD, EUR, YEN, jne.)

Älyraha = avoin, julkinen, lohkoketjupohjainen, sensuurinvastainen, ohjelmoitava, mutta kontrolloimaton, virtuaalinen kryptovaluutta, “arvon internet”

Token = yritysten, yhteisöjen tai valtioiden liikkeelle laskemat keskinäiset arvonsiirto- ja säilytysmekanismit, “arvon intranet”

Älysopimus = älyrahajärjestelmään automaattisesti kirjoittava, muuttamaton asiakirja

Arvopaperi = osakkeet, optiot, johdannaiset, velkakirjat

Kiitokset Konsensus Ry:n Telegram -ryhmälle inspiraatiosta tähän artikkeliin. Tuossa ryhmässä on lähes joka päivä todella inspiroivaa keskustelua ja huippuälykkäitä keskustelukumppaneja, joten kannattaa liittyä mukaan https://t.me/konsensusry

Erityskiitos Tomi Lindille, Rafael Eroselle ja Mikko Alasaarelalle avusta termistön määrittelyssä.

Suurkiitos Lohkoketulle oikolukemisesta.