Blogi
LohkoKettu
31.12.2018
LOHKOKETJUJA, LOHKOKETJUJA, LOHKOKETJUJA


OSA 2 – TULEVAISUUS ON JO TÄÄLLÄ

Tämä on Blockchain Summit -raporttini toinen osa. Jos et vielä ole lukenut ensimmäistä osaa, suosittelen peruuttamaan edelliseen bloggaukseen.

Ensi osan lukeneille: tervetuloa takaisin! Matka jatkuu ensimmäisen puoliskon varsin yleisestä ja hallinnollisesta näkökulmasta konkreettisempiin maisemiin.

Seuraa – lounasta

Lounaalla ehdin vihdoin hieman hengähtää ja tutustua muihin konsensuslaisiin. Ensimmäisenä tapaan Konsensuksen nuorimmasta voimasta koostuva videotiimin, joka on tullut paikalle haastattelemaan alan kiinnostavia ihmisiä ja kuvaamaan tapahtumaa. Lounasseuraksi ilmaantuvat myöhemmin myös melko varmasti kaikille Konsensuksen toiminnassa tavalla tai toisella mukana oleville tutut Niko ja Rafe, joista Niko on vetovastuussa ja molemmat puhujina Konsensuksen omalla stagella toisena Summit-päivänä. Haastattelut ja muu videomateriaali löytyvät lähitulevaisuudessa Konsensuksen sivuilta; Nikon ja Rafen puheista sekä muusta Konsensus-päivän ohjelmasta lisää seuraavissa bloggauksissa.

Juttu luistaa, mutta ohjelma ei odota. Kellon kilinä kutsuu sulattelemaan lounasta pääsaliin IBM:n Timo Koskisen kanssa. Koskinen on tullut esittelemään IBM:n lohkoketjuinnovaatioita ja -kokemuksia, ja niitähän riittää. IBM on yhteistyössä eri yritysten kanssa kehittänyt erityisesti erilaisia toimitusketjuihin (engl. supply chain) liittyviä sovelluksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Tradelens kuljetusten ja niihin liittyvien prosessien ja datan seuraamiseen, FoodTrust ruoan alkuperän jäljittämiseen ja todentamiseen sekä Kuhatutka, joka on käytännössä sama kuin FoodTrust mutta suomalaiselle kalalle. Kuten väliotsikko niin kovin vitsikkäästi vihjailee, on siis mahdollista seurata esimerkiksi koko lounaansa matka tuottajalta lautaselle.

Kiinnostavimpia applikaatioita, joissa IBM on mukana, ovat mielestäni Plasticbank, jossa kuka vain muovinkerääjä voi saada palkkion keräämästään jätteestä tokeneina*), jotka voi käyttää vaikkapa ruokakaupassa, sekä Hu-manity.co:n My31App-sovellus, jonka avulla voit lunastaa omistus-, käyttö- ja myyntioikeuden henkilökohtaiseen, digitaaliseen dataasi (nykyisen systeemin sijaan, jossa yritykset melko pitkälti omistavat datasi). *)Kryptokontekstissa token on melko vakiintunut suomen kieleenkin, mutta sen voisi kääntää esim. rahake tai poletti. Tokeneita on erilaisia: toiset voivat toimia esim. arvopaperina tai vakuutena, ja toiset ovat melkein kuin rahaa, joka on lunastettavissa ns. oikeana rahana tai tuotteina tai palveluina.

Lisäksi IBM:llä on yhteistyötä Visan kanssa rajat ylittäviin transaktioihin liittyen (Visa Identity System) sekä Veridiumin kanssa systeemissä, jossa tarjotaan yrityksille keino vaihtaa hiilihyvityksensä (engl. carbon credit) tokeneihin, jotka taas voi käyttää vähentämään ympäristövaikutuksia. Ei aivan selvinnyt, millaisia tekoja tokeneilla voi ostaa, mutta veikkaisin, että esimerkiksi puiden istutusta tai muuta vastaavaa. (Vrt. esim. tämä uutinen Ripplestä)

Tokenisoitu tulevaisuus?

Koskinen kertoo, että kaikki sovellukset perustuvat avoimen lähdökoodin, avoimen hallinnon ja avointen standardien periaatteille ja että kaikista sovelluksissa tapahtuvista transaktioista jää merkintä jaettuun, muuttumattomaan tilikirjaan (engl. distributed, immutable ledger). Tämä kaikki sitten lisää luottoa (trust), tuo uusia tulonlähteitä, tekee toiminnasta esteetöntä sekä luo koko elinkeinoelämää uudelleen.

Vaikka edellä mainittu on varsin yhteensopivaa kryptoideologian kanssa, jää silti hieman mietittymään, miten IBM voi pitää lähdekoodinsa avoimena – luulisi noinkin ison firman olevan kiinnostunut pitämään koodinsa visusti omana tietonaan (paitsi rahaa vastaan), kuten monilla on tapana. Antaa kyllä lisäuskoa tulevaan, jos patentointia ei kuitenkaan nähdä muka pakkona kannattavan liiketoiminnan kannalta, vaan luotetaan avoimuuden tuovan vähintään samat jollei suuremmatkin hyödyt.

Koskisen tuote-esittely sai myös pohtimaan, voisiko ”kaiken poletisointi” (engl. tokenization of everything) olla tie ihmisystävällisempään taloudelliseen maailmanjärjestykseen. Tämä on varsin laaja aihe, ja jätänkin nämä vain tähän herättelemään ajatuksia: Tokenisoitu järjestelmä toisi mukanaan monia hyötyrahakkeita (engl. utility token), joita olen kuullut pidettävän itse asiassa melko hyödyttöminä niiden rajallisten käyttökohteiden takia, eikä eri käyttöyhteyksiä varten tarvittavien appien, tokenien ja valuuttojen sekametelisoppa liene käyttäjällekään se helpoin ratkaisu (vrt. nykyään supermarketit ja ostoskeskukset, joista saa kaiken samasta paikasta samalla valuutalla ja vaivalla). Tällainen talousmalli kuitenkin pakottaisi ihmiset todella kyseenalaistamaan ja muuttamaan kulutus- ja maksutottumuksiaan, minkä näen vain hyvänä asiana. Kuka ties näin vähentyisivät impulssiostokset, häviäisivät turhakkeet ja keventyisi ympäristönkin kuormitus.

Utopistista? Ehkä. Muttei täysin mahdotonta. Jostain täysin sentraloidun ja täysin sirpaloidun talousjärjestelmän välimaastosta tullaan vielä löytämään kultainen keskitie.

Ota ohjasi omiin käsiisi

Seuraava puhuja, Egidio Casati, saapuu Italiasta kertomaan eIDAS-järjestelmästä. eIDAS liittyy elektroniseen henkilöllisyyteen, hieman samoin kuin IBM:n & hu-manity.co:n aiemmin esitelty My31App.

Tiivistetysti eIDAS on laajempi elektronisen henkilöllisyyden projekti, johon olennaisesti liittyy SOVRIN (eräs self sovereign identity project, eli suvereenin identiteetin projekti – lue lisää SSI:stä). SOVRIN toimii alustana henkilöllisyyden todentavalla datalle, josta jokainen on itse kontrollissa voiden siten valita, mitä dataa haluaa paljastaa.

Siis: siinä missä My31Appin kautta henkilökohtainen datasi on täysin hallinnassasi ja voit vaikka käydä sillä kauppaa, eIDAS liittyy ennemminkin henkilöllisyyden todistamiseen erilaisissa, virallisissakin yhteyksissä.

Henkilökohtaisen datan takaisinlunastaminen on nähtävästi kuuminta hottia, eikä kyllä ihme massadatan (engl. Big Data) kasvaessa kasvamistaan. Takaperoistahan se on, että tarvitset erilaisia applikaatioita ja systeemejä pitääksesi omien tietojesi hallinnan itselläsi Viiden Suuren sijaan (lue esimerkiksi tämä artikkeli), mutta tällaisessa todellisuudessa elämme. Aika karu selli, ja karummaksi muuttuu, jollemme itse aktiivisesti ota ohjaksia – turha luulla, että ne meille noin vain annettaisiin.

Ne toiset Viisi Suurta

Ja vielä viimeiset pullakahvit (kuinka monta kupillista päivässä voi juoda?) ennen osaltani viimeistä esitelmää. Olen istunut koko päivän pääsalissa, joten siirtyminen lopuksi pienempään saliin on pieni mutta piristävä muutos. Sali on lähes täynnä ja valmiina kuulemaan Business Finlandin Pekka Sivosen esitelmää aiheesta lohkoketjut ja seuraava teollinen vallankumous (engl. Blockchain and the next industrial revolution). Lupaavaa.

Sivonen aloittaa tykittelemällä täyslaidallisen suomalaista teknohypeä: Suomessa on paras digitaalinen infrastruktuuri, joka näkyy edelläkävijyytenä terveydenhuollossa, älykkäässä liikkuvuudessa (engl. smart mobility) ja teollisuudessa, ja täällä on kehittynein liiketoiminta- ja innovaatioalusta. Esitelmän tyyli luo kilpailuasetelmaa, enkä voi välttyä ajattelemasta, johtuisiko tällainen Suomen ylemmyyttä korostava aloitus osittain kansainvälisistä, erityisesti venäläisistä, vieraista yleisössä.

Oli miten oli, Sivonen jatkaa rakentamalla raamit seuraavalle teolliselle vallankumoukselle, jota datavallankumoukseksikin voisi kutsua: Tietojenkäsittely tulee kasvamaan eksponentiaalisesti esineiden internetin (Internet of Things, IoT), 5G-verkoston, massadatan (Big Data), lisätyn/virtuaalisen todellisuuden (augmented/virtual reality, AR/VR) ja tekoälyn (artificial intelligence, AI) yleistymisen myötä. Näistä elementeistä koostuu tulevaisuuden tärkein eli digitaalinen infrastruktuuri, joka kursitaan kasaan lohkoketjuilla, joilla voidaan mm. todistaa eri järjestelmissä syntyvän ja liikkuvan datan aitous.

Seuraavaksi kuulemme melko paljon lisää 5G-verkosta, jonka yksi pääkehittäjistä on myös aikoinaan GSM-verkon maailmaan tuonut Nokia. 5G:n luvataan tuovan ihmisille kaksi tuntia lisää aikaa päivään automatisoimalla, nopeuttamalla ja siten tehostamalla ilmeisesti kaikkea. 5G yhdessä AI:n ja IoT:n kanssa luovat koneille tietoisuutta ja AR/VR:tä soveltaen uusia tapoja sekä koneille että ihmisille olla yhteydessä toisiinsa.

Sivonen hioo 5G:stä Suomen digitaalisen edelläkävijyyden kruununjalokiveä kuvailemalla sen olevan vallankumouksellinen, supertehokas, kaikkialla läsnä oleva, taktiili, kaikkialle liitetty ja uudelleenvihitty (englanniksi nämä adjektiivit ovat vielä mahtipontisempia: revolutionized, superefficient, omnipresent, tactile, interconnected, rededicated). No huh. Esitelmä alkaa hävyttömästi kuulostaa uskontunnustukselta 5G-jumalalle.

Selviää myös, että 5G-verkoston toimintakuntoon saattaminen on Sipilän pääministerikauden viimeinen ja tärkein tavoite. No niin, sehän selittääkin tämän hypen ja sen, miksi 5G:tä ollaan niin kovalla tohinalla tuomassa joka kolkkaan (kymmeniä miljardeja uusia 5G-verkkoon yhdistettäviä laitteita seuraavien 10 vuoden sisään) ja nopeasti – tutkijoiden ja lääkäreiden vastustavista vetoomuksista huolimatta. 5G-verkko näet tarvitsee toimiakseen tiheään pystytettyjä tukiasemia, mikä tulee lisäämään huomattavasti pakollista altistumista langattomalle, lyhyen kantaman elektromagneettiselle säteilylle, jonka taas on todettu olevan vahingollista sekä ihmisille että ympäristölle. (Lue tarkemmin tästä.)

Mutta eipä se mitään, kunhan dataa liikkuu paljon ja nopeasti! Valtiosihteeri Ikosen esitelmästä (ks. raportin osa 1) jäänyt käsitys saa vahvistusta Sivosen sanoista, lainaan suoraan: tässä on kyse datasta ja siitä, kuinka lyödä datalla rahoiksi. (”It’s all about data, and how to monetize it.”)

Lopuksi Sivonen vielä näyttää meille videon, jossa esitellään olemassa ja kehitteillä olevia laitteita ja sovelluksia, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa. Näemme, miten liikenne ja satamat ovat autonomisia ja älykkäitä (ainakin AI:n ja IoT:n avulla), miten etäkokoukset ovat kuin live-tapaamisia (hologrammiteknologian, eli AR/VR:n avulla) ja miten liukuportaat monitoroivat liikuntatottumuksiamme (?) tai raskaana oleva äiti syntymättömän lapsensa tilaa vain laittamalla kätensä vatsansa päälle (?!). Taustalla soi tunnelatautunut, eeppinen mutta rauhallinen musiikki, jonka tahtiin video maalaa kuvaa helposta ja mukavasta tulevaisuudesta, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, kaikkialla ja aina, IoT:n, AI:n, big datan, AR/VR:n ja 5G:n nimeen.

Iankaikkisesti kytkettynä?

Propag--, krhm, siis videotuokio päättyy, ja yleisö taputtaa. Minä en. Herää aivan liikaa kysymyksiä, jotta voisin pureksimatta niellä tällaiset tulevaisuudennäkymät pelkästään positiivisina muutoksina. En todellakaan dissaa kaikkea, vaan mielenkiinnolla odotan, miten maailma esimerkiksi tekoälyn ja viihdeteollisuus VR:n yleistymisen myötä muuttuukaan.

Mutta 5G, se pistää todella miettimään. Nopeuttaessaan ja leventäessään dataväyliä se vahvistaa nykyisten dataimperiumien valtaa entisestään. Lisäksi samalla kun massiivisia määriä dataa pumpataan meistä, kodeistamme ja kulkuvälineistämme jatkuvalla syötöllä, 5G altistaa meidät säteilylle, joka hyvin todennäköisesti tulee aiheuttamaan mittavia terveysongelmia (lue nyt viimeistään se yllä mainittu artikkeli).

Entä miten käy yksityisyyden? Mitä jos en halua mikrosirua ihoni alle? Voinko jättäytyä smart gridin ulkopuolelle joutumatta täysin yhteiskunnan ulkopuolelle? Pystynkö enää todella olemaankaan täysin off-line ja/tai off-grid?

Kirjaudun ulos

5G-esitelmä triggeröi minut odottamattomalla tavalla, enkä siksi jaksa enää mennä viimeisen esitelmäslotin aikana kuuntelemaan mitään. Ilman sitäkin päivä on ollut varsin täysi, täynnä mielenkiintoista ja täyttä tavaraa.

Keräillessäni ajatuksia päivästä kantautuu korviini tieto jatkoista. No sehän sopii! Tällaisen rupeaman jälkeen tekee hyvää lähteä täyttämään päätä, tai siis rentoutumaan.

Näin on saatu Blockchain Summitin ensimmäinen, ns. korporaatiopäivä päätökseen. Reportteri-Repolainen kiittää ja kuittaa.

Toisesta Summit-päivästä lisää raportin seuraavassa osassa!